Lukeminen hidasta, kirjoittaminen takkuaa? Poimi vinkit ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisesta.
Keskiviikkona 26.8 järjestettiin Vahvistu verkossa -hankkeen koordinoimaan online vinkkituokio ylioppilaskokeisiin valmistautumisesta. Ääneen pääsivät Otavian omat asiantuntijat verkko-ohjaaja Annika Auronen sekä psykologian opettaja Anne Rongas. Vinkkituokio oli tarkoitettu ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville, mutta soveltuu kaikille heille, joille lukeminen ja kirjoittaminen tuottavat töitä.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Ylioppilaskokeisiin lukeminen alkaa lukusuunnitelmasta. Turhaan ei sanota, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
– Selkeytä tavoitteesi, Annika Auronen selventää. – Oli se sitten huippuarvosana tai läpipääsy, tärkeää on se, että sinä tiedät, mihin olet pyrkimässä.
Kun tavoite on selvillä, on helppoa selkeyttää se, mitä tavoitteeseen pääseminen vaatii.
– Isot kokonaisuudet on hyvä jakaa pienemmeksi, Auronen toteaa. – Esimerkiksi kuinka monta sivua on luettava päivässä?
Paikalla on väliä
Lukeminen voi joskus olla pakkopullaa, mutta sen ei tarvitse tuntua siltä. Auronen kehottaa valitsemaan lukemiselle itselleen mieluisan ajan ja paikan.
– Jos kahvilassa lukeminen tuntuu hyvältä, silloin kannattaa lukea kahvilassa, hän kertoo. – Jos taas viihdyt kotona nojatuolissa, lue siellä.
Lukemaan motivoitumisessa kaikki keinot ovat sallittuja. Auronen puhuu vertaistuen voimasta ja sopivien kannustajien etsimisestä.
Lukemien on tekniikkalaji
Opiskelemiseen pätee sama kuin kaikkeen muuhunkin. Tärkeää ei ole vain se, että tekee vaan se, miten tekee. Rongas ja Auronen kehottavat etsimään itselle sopivan lukutekniikan.
– Olennaista on, että luettua on tärkeää muokata ja työstää. Pelkkä mekaaninen tankkaaminen ei riitä, Rongas toteaa.
Rongas korostaa, että oppimisessa kaikki keinot ovat sallittuja. Omat vahvuudet löytää kokeilemalla. Mielikuvat ja visualisointi ovat monen lukivaikeuksisen vahvuuksia.
Koetilanteessa maltti on valttia
Koetilanteessa ei kannata hätääntyä, jos opiskeltu ei heti tule mieleen. Muistille kannattaa antaa aikaa.
– Yksi keino on käyttää kynää ja paperia, Rongas sanoo. – Motoriikka auttaa muistia. Paperia saa kyllä lisää.
Vastaamista ja tekemistä kannattaa myös tauottaa. Tehtävänantojen lukemiselle huolellisesti kannattaa myös antaa aikaa.
Vaikka se on helpommin sanottu kuin tehty, usko omaan tekemiseen ja itseen auttaa myös pitkälle.
– Uskoa itseen voi harjoitella vaikka peilin edessä sanomalle itselleen “minä pärjään kyllä.“
Armollisuus itseä kohtaan
Vaikka omissa tavoitteissa onnistuminen on tärkeää, vielä tärkeämpää on oppia olemaan armollinen itselleen.
– Rentoudu, rauhoitu, syö, juo, iloitse, Auronen summaa.
Lukeminen on rankkaa työtä, joten on tärkeää löytää sen vastapainoksi myös muuta innostavaa ja rentouttavaa tekemistä.