ChatGPT -internet-hakukone potenssiin tuhat: 

maailman energiasyöpöin puppusanageneraattori vai monipuolinen tukiäly

Kuvan idea ja syöte: Kari A. Hintikka, toteutus: Midjourney tekoäly, alkuperä: Internet

ITK-webinaarissa tehtiin online-osallistumisen historiaa, kun peräti 218 ihmistä saapui kuuntelemaan Otavian tekoälyasiantuntijoita Lauri Ylä-Jussilaa ja Kari A. Hintikkaa. Yhtä paljon kuuntelijoita ei ole ollut millään muulla ITK-webinaarilla koko webinaarin historian aikana. 

Myrskyvaroitus 

Kuvan idea ja syöte: Kari A. Hintikka, toteutus: Midjourney tekoäly, alkuperä: Internet

Hintikka esitteli omassa alustuksessaan ChatGPT:n ja muiden nykyisten tekoälyjen mahdollisuuksia ja rajoituksia niin opetuksen kuin luovien alojen näkökulmasta. Hänen mukaansa ChatGPT  on antanut myrskyvaroituksen työelämälle. Samoilla linjoilla oli myös Ylä-Jussila.

– Tiedän, että tämä kuulostaa dramaattiselta, mutta mielestäni voidaan perustellusti sanoa, että kyseessä on opetusmaailmaa koskeva paradigman murros, Ylä-Jussila totesi. 

Hintikka vertasi ChatGPT:n tuloa sellaisiin opetusmaailmaa muuttaneisiin innovaatioihin kuin internetin hakukoneisiin ja Wikipediaan. Muutos organisaatioiden ja yksilöiden tasolla on jo näkyvä, mutta paljon on vielä tulossa.  

Uhka vai mahdollisuus

Kuvan idea ja syöte: Kari A. Hintikka, toteutus: Midjourney tekoäly, alkuperä: Internet

Ylä-Jussila ja Hintikka eivät suhtaudu tekoälyihin kritiikittömästi. Nykyiset tekoälyt tekevät vielä paljon virheitä. 

– Esimerkiksi ChatGPT keksi Tampereen yliopistolle professuurin, jota ei ole, Ylä-Jussila kertoo. 

Ylä-Jussilan ja Hintikan mielestä paukkuja ei kuitenkaan kannata käyttää tekoälyn tuottamien tuotoksien tunnistamiseen. Tekoälyt kehittyvät niin nopeasti, että tekniset plagiaattien tunnistamisen keinot vanhenevat yhtä nopeasti kuin niitä keksitään. 

– Sanoisin, että paukut ja ajattelu kannattaa kohdentaa siihen, miten monin tavoin opiskelijat ja opetushenkilökunta voivat hyödyntää tekoälyjä osana arkeaan, eikä niinkään kontrolloimiseen, Hintikka toteaa. 

Hintikan mukaan ChatGPT on jo nyt osoittautunut hänen työssään oivaksi avuksi sparrailussa ja laajojen aineistojen jäsentelyssä. Myös Ylä-Jussila on hyötynyt omassa työssään tekoälystä. Hän kertoo, että tekoälyä voi käyttää opetuksessa vaikkapa keskustelukumppanina tai opiskelijoiden tiedonhaun apuna.

ChatGPT on oiva, mutta ei erehtymätön apuri

Kuvan idea ja syöte: Kari A. Hintikka, toteutus: Midjourney tekoäly, alkuperä: Internet

Tekoälyt ovat vielä kaukana täydellisestä. Ne tekevät paljon virheitä, eivät tunnista tulevaisuutta eivätkä ota kantaa moraalisiin kysymyksiin. Lisäksi tekoälyt, kuten ihmisetkin, kuormittuvat ja väsyvät. Ylä-Jussila ja Hintikka puhuvatkin tekoälyistä työkavereina, eivät niinkään teknisinä apuvälineinä. 

– Usein ChatGPT tuottaa ihan virheellistä tietoa, mutta jos tiedonhakijalla on perustiedot asiasta, se tukee ja auttaa, Ylä-Jussila toteaa. 

Hintikka kertookin puhuvansa tekoälyn (Artificial Intelligence) sijaan mieluummin tukiälystä (Intelligence Augmentation), jonka tavoitteena on auttaa ihmistä. 

– Tukiäly seuloo laajasta aineistosta oleellisen – jäsentää ja lajittelee ja ehkä myös tulkitsee aineistoa –  kun taas tekoäly on viime kädessä ihmisen valvomaa tai autonomista toimintaa, hän toteaa. 

Tukiäly auttaa ja tulkitsee, mutta ihmisten lailla sekin on erehtyväinen.

Kuvan idea ja syöte: Kari A. Hintikka, toteutus: Midjourney tekoäly, alkuperä: Internet
Takaisin arkistoon